Ohjeita kirjoittajalle

OHJEITA KIRJOITTAJILLE

Hallinnon Tutkimus -lehden toimitukselle voi lähettää julkaistavaksi artik­keli- ja katsauskäsikirjoituksia, keskustelupuheenvuo­roja, jäähyväis- ja tehtäväänastumispuheita, kirja-arvioita ja lektioita. Hallinnon Tutkimus ei julkaise muualla julkaistuja saman sisältöisiä tai samoja kirjoituksia, eikä ota arvioitavaksi muissa lehdissä samanaikaisesti vertaisarvioitavana olevia kirjoituksia.

Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen (toimitus(ät)hallinnontutkimus.fi).  Toimitus palauttaa poikkeuksetta kirjoittajien korjattavaksi käsikirjoitukset, joissa ei ole noudatettu alla olevia ohjeita. Lisätietoja ohjeista antaa tarvittaessa toimitussihteerit.

Artikkelit

Artikkelit-osastossa julkaistaan lehden alaan liittyviä painotukseltaan teoreettisia, meto­dologisia ja empiirisiä kirjoituksia. Kaikki käsikirjoitukset vertaisarvioidaan kaksoissokko-menetelmällä vähintään kahden arvioitsijan toimesta. Artikkelin enimmäispituus on 6500 sanaa, joka sisältää noin 150 sanan englanninkielisen tiivistelmän, tekstin, kuviot, taulukot, lähdeluettelon ja loppuviitteet.

Katsaukset ja keskustelua

Katsauksia ja keskustelua -osastossa julkaistaan analyyseja ja puheenvuoroja hallinnon tutkimuksesta ja käytännöistä sekä puheenvuorojen kommentteja, jotka eivät ole vertaisarviointiin tarkoitettuja kirjoituksia. Kirjoitusten pituus on enintään 3500 sanaa. Kirjoituk­seen ei liitetä tiivistelmää.

Kirja-arviot

Kirjat -osastossa julkaistaan uusien tutkimusjulkai­sujen arvosteluja ja esittelyjä. Kirja-arvion enimmäispituus on 800 sanaa. Arvioitavasta julkaisusta tulee ilmoittaa: kirjoittajan nimi, julkaisun nimi kustan­taja, painopaikka ja -vuosi sekä sivumäärä. Kirja-arvosteluita ei ot­sikoida.

Lektiot, juhla- ja jäähyväispuheet

Lehti julkaisee myös väitöstilaisuuksissa esitettyjä, lehden alaan liittyviä lektioita, juhlapuheita ja jäähyväisluentoja. Kahden jälkimmäisen osalta toimitus päättää julkaisusta ja pidättää oikeuden lyhentää ja stilisoida puheita.

Ohjeet  tekstien laatimiseen

Tekstitiedosto

Käsikirjoituksen oikeakielisyydestä ja sujuvuudesta vastaa kirjoittajat. Tarvittaessa sekä englanninkielisissä tiivistelmissä että varsinaisessa artikkelitekstissä on suositeltavaa käyttää kielentarkastusta. Teksti tulee laatia ilman tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoi­mintoja. Tekstiä voi korostaa harkitusti kursivoinnilla. Alleviivausta tai lihavointia ei käytetä.

Käsikirjoituksen riviväli on 1,5 ja fontti Times New Roman, kirjasinkoko 12. Käsikirjoitus lähetetään toimitukselle Microsoft Word –ohjelmalla avattavissa ja muokattavissa olevana tiedostona.

Kuvioista ja tau­lukoista laaditaan omat tiedostot. Otsikot sijoitetaan kuviossa alapuolelle ja taulukossa yläpuolelle. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Käsikirjoitukseen merkitään kuvion tai taulukon likimääräinen paikka (esim. ”taulukko 1 tähän”).

Artikkeleiden tiivistelmät

Artikkeleiden alkuun liitetään englanninkielinen tiivistelmä, jonka pääotsikkona on ABSTRACT. Sen alapuolella on kirjoituksen otsikko englanniksi, esimerkiksi "Contractual steering of a municipal service delivery system". Tiivistelmän loppuun lisätään avainsanat (keywords). Tiivistelmän pituus on enimmillään 100 sanaa sisältäen otsikon ja avainsanat. Tiivistelmässä tulee esittää tutkimuksen otsikko, aihe ja tarkoitus (tutki­musongelma), teoreettinen näkökulma (viitekehys), empiirisissä tutkimuksissa aineisto ja menetelmät (soveltuvin osin) ja keskeiset tulokset.

Kuviot ja taulukot

Käsikirjoituksiin tulevat kuviot ja taulukot toimitetaan erillisessä tiedostossa, ja niiden paikka merkitään tekstiin seuraavasti: <kuvio 1 tähän>. Kuviot ja taulukot numeroidaan ja otsikoidaan seuraavasti: "Kuvio 1. Tutkimuksen lähtökohdat." Kuvioiden otsikkojen paikka on kuvioiden alapuolella, taulukoiden otsikot sijoitetaan taulukoiden yläpuolelle.

Otsikointi

Artikkeleissa, katsauksissa tai kirja-arvioissa ei käytetä numeroituja väliotsikoita. Päälukujen otsikot kirjoitetaan suurilla kirjaimilla lihavoituna, alaluvut pelkästään lihavoituna. Mahdolliset korostukset merkitään tekstiin kursiivilla, lihavointia käytetään ainoastaan otsikoissa. Alaviitteitä ei käytetä. Erikoistapauksessa voidaan jutun loppuun sijoittaa loppuviite, joka sijoitetaan otsikon VIITTEET alle ennen lähdeluetteloa. Lähdeluettelon otsikkona on LÄHTEET.

Artikkelin anonymisointi

Kirjoittajat vastaavat artikkelikäsikirjoitusten anonymisoinnista vertaisarviointia varten (teksti, viittaukset, lähdeluettelo).

Jotta artikkelien osalta molemminpuolinen anonymiteetti toteutuisi, tulee käsikirjoitus anonymisoida niin, ettei tiedostosta, tekstistä tai lähdeviittauksista voi päätellä käsikirjoituksen tekijää. Käsikirjoituksesta tulee poistaa omiin lähteisiin viitattaessa sellaiset muotoilut, joista ne voi päätellä kirjoittajan omiksi. Mikäli käsikirjoitus päätetään julkaista, kirjoittaja palauttaa nämä viittaukset.

Lisäksi myös word-tiedosto tulee anonymisoida, niin ettei sen metatiedoissa näy kirjoittajaa.

Kirjoittajatiedot

Kirjoittajien  yhteystiedot  lähetetään  erillisessä  liitetiedostossa,  josta  tulee  ilmetä kaikkien artikkelin  kirjoittajien  nimi,  arvo,  ammatti,  työpaikka,  osoite  ja  puhelinnumero. Nämä tiedot  on  suositeltavaa  ilmoittaa  kirjoittajatietoja koskevan lomakkeen avulla, joka löytyy täältä.

Tekijäkappaleet

Lehden kirjoittajat saavat kaksi tekijäkappaletta kyseisestä numerosta sekä pdf-version omasta artik­kelistaan.

Julkaisun ilmestyminen

Hallinnon Tutkimus-lehden numerot il­mestyvät painoversion lisäksi elektronisina verkkolehtinä ELEKTRA-julkaisupalvelussa. Jatkossa tarkoituksena on myös julkaista numerot Journal.fi-palvelussa vuoden viiveellä varsinaisesta julkaisusta.

Lähdeviitteiden merkintä

Lähdeviitteet merkitään tekstin sekaan tekstiviittei­nä. Tekstiviitteet sijoitetaan sulkeiden sisään siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoi­tuksen painovuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (esim. Weber 1972, 20).

 Mikäli kirjoittajan nimi esiin­tyy tekstissä välittömästi ennen tekstiviitettä, voidaan sulkeiden sisälle merkitä ainoastaan teoksen ilmesty­misvuosi ja viittauksen sivunumerot. Lähdeviite merkitään virkkeen sisälle (ennen pistettä), mikäli viittaus kohdis­tuu vain kyseiseen virkkeeseen. Jos viittaus kohdistuu useampaan edeltävään virkkeeseen, viite merkitään virkkeen perään (pisteen jälkeen) ja tekstiviitteen sisäl­le merkitään piste. (esim. Palmer & Hardy 2000, 100-110.) Jos viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (esim. We­ber 1972; Winch 1958). Mikäli teoksella on enemmän kuin kaksi kirjoittajaa, lähteeseen viitataan ensimmäi­sen kirjoittajan nimellä (esim. Gray ym. 1996, 32-35). Jos samalla kirjoittajalla on useampia samana vuonna julkaistuja kirjoituksia, eri julkaisut erotetaan toisistaan aakkosten avulla (esim. Weber 1952a; Weber 1952b). Alaviitteitä ei käytetä. Erikoistapauksissa artikkelin loppuun voidaan merkitä loppuviite, joka merkitään otsikon VIITTEET alle ennen lähdeluetteloa. Tiivistelmässä ei lähdeviitteitä käytetä.

Lähdeviittauksiin lisätään sivunumerot suorissa viittauksissa. Kuitenkin jos viitataan enemminkin toisen tekstissä esiintyneeseen ideaan, koko kirjaan, artikkeliin tms., jätetään sivunumerot pois.

 Esimerkkejä tyypillisistä tekstiviitteistä

 Viite on virkkeen lopussa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990, 380–385).

 Viite on keskellä virkettä

… Alvessonin (1990) mukaan ...

… Alvessonin (1990, 380–385) mukaan ...

 Viite koskee koko edeltävää kappaletta

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut. (Alvesson 1990.)

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut. (Alvesson 1990, 380–385.)

 Viitteellä on kaksi kirjoittajaa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Aula & Mantere 2008).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Aula & Mantere 2008, 9).

 Viitteellä on enemmän kuin kaksi kirjoittajaa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Gioia ym. 2000).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Gioia ym. 2000, 65–66).

 Tekstissä viitataan useampaan lähteeseen

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990; Aula & Mantere 2008).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990, 380; Aula & Mantere 2008, 9).

 Samalla kirjoittajalla on useita samana vuonna julkaistuja kirjoituksia

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Parsons 1956a).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Parsons 1956a, 80).

 Lähdeluettelo

Lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähdeviitteessä kerrotaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisun painovuosi (suluissa), kirjoituksen otsikko, painopaikka ja kustantaja. Tieteellisissä aikakauslehdissä kursivoidaan lehden nimi, monografioissa teoksen nimi. Artikkeleissa ja toimitetuissa teoksissa merkitään myös julkaisun sivunumerot alla olevien esimerkkien mukaisesti.

 Esimerkkejä tyypillisistä lähdeviitteistä

 Tieteellisissä aikakauslehdissä olevat artikkelit

 Alvesson, Mats (1990). Organization: From substance to image. Organization Studies, 11(3), 373–394.

 

Alvesson, Mats & Willmott, Hugh (2002). Identity regulation as organizational control: Producing the appropriate individual. Journal of Management Studies, 39(5), 619–644.

 Benson, J. K. (1977). Organizations: A dialectical view. Administrative Science Quarterly, 22(1), 1–21.

 Gioia, Dennis A., Schultz, Majken & Corley, Kevin G. (2000). Organizational identity, image, and adaptive instability. Academy of Management Review, 25(1), 63–81.

 Henriksson, Laura, Peltonen, Tuomo & Alajoutsijärvi, Kimmo (2007). Kehityskeskustelujen lanseeraaminen yliopistoissa: tapaustutkimus kulttuurisista logiikoista akateemisessa työyhteisössä. Hallinnon Tutkimus, 27(4), 30–43.

 Parsons, Talcott (1956a). Suggestions for a sociological approach to the theory of organizations – I. Administrative Science Quarterly, 1(1), 63–85.

 Parsons, Talcott (1956b). Suggestions for a sociological approach to the theory of organizations – II. Administrative Science Quarterly, 1(2), 225–239.

 Monografiat

 Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (1967). The Social Construction of Reality. A Treatise in the Sociology of Knowledge. New York: Doubleday.

 Gray, Rob & Owen, Dave & Adams, Carol (1996). Accounting and Accountability. Wiltshire: Financial Times/Prentice Hall.

 Sennett, Richard (1998). The Corrosion of Character: The Personal Consequences of Work in the New Capitalism. New York: W. W. Norton & Company.

 Toimitetuissa teoksissa olevat artikkelit

 Boaz, Annette & Nutley, Sandra (2009). Evidence-based policy and practice. Teoksessa Bovaird, Tony & Löffler, Elke (Eds.), Public Management and Governance (s. 327– 342). New York: Routledge.

Haveri, Arto (2003). Kunnallispolitiikka ja kuntajohtaminen. Teoksessa Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti (toim.), Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet (s. 272–286). Tampere: Juveness Print.

Kooiman, Jan (1993). Governance and governability: Using complexity, dynamics and diversity. Teoksessa Kooiman, Jan (Ed.), Modern Governance: New Government-Society Interactions (s. 35–49). London: Sage Publications.

 Plant, Jeremy F. (1994). Codes of ethics. Teoksessa Cooper, Terry L. (Ed.), Handbook of Administrative Ethics (s. 221–241). New York: Marcel Dekker.

 Sanakirjat

Merriam-Webster's collegiate dictionary (11th ed.). (2005). Springfield, MA: Merriam-Webster.

Internet-lähteet

Wheeler, Darrell P. & Bragin, Martha (2007). Bringing it all back home: Social work and the challenge of returning veterans. Health and Social Work, 32(4), 297-300. Haettu sivulta http://www.naswpressonline.org, 23.2.2010.

 Sanomalehtikirjoitukset

Schwartz, John (1993). Obesity affects economic, social status; Women fare worse, 7- year study shows. The Washington Post, 30.9.1993, A1, A4-A6.

Artikkelin kirjoittajan tarkastuslista

  • Käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu eikä se ole tällä hetkellä arvioitavana toisessa julkaisussa.
  •  Käsikirjoituksen osaa ei ole lähetetty arvioitavaksi johonkin muuhun lehteen.
  • Tekstitiedostot ovat oikeassa muodossa (Microsoft Word –ohjelmalla avattavissa ja muokattavissa olevana tiedostona)
  • Tekstissä on huomioitu kirjoittajaohjeet
  • Artikkelin käsikirjoitus on anonymisoitu (sekä teksti että tiedoston metatiedot)
  • Lähdeviitteet ja lähdeluettelo noudattaa lehden ohjeistuksia. Kaikki tekstissä esiintyvät viitteet löytyvät lähdeluettelosta ja kaikki lähdeluettelossa olevat lähteet löytyvät tekstistä.
  • Jos tiedät tahoja, jotka ovat jäävejä arvioimaan artikkelia, ilmoita siitä erikseen lehden toimitukseen.

 

 

http://hallinnontutkimus.fi/node/28#overlay-context=node/3/