Kaksoismandaatti alue- ja kunnanvaltuustossa – enemmän valtaa(ko)?
Tekstin on kirjoittanut vuoden 2025 gradupalkinnon voittaja Iitu Nieminen
Valtaosa aluevaltuutetuista istuu samanaikaisesti oman kuntansa valtuustossa. Poliitikkojen kaksoismandaatit ja osan kohdalla eduskunnan täydentämät kolmoismandaatit, nousevat tyypillisesti vaalien lähestyessä julkiseen keskusteluun ja median otsikoihin. Kriittistä keskustelua nostattavat niin ajankäyttö, intressiristiriidat kuin poliitikkojen kaventuva joukko, mutta vain harvoin asiaa on lähestytty poliitikkojen omien kokemusten kautta.
Halusin ymmärtää kunnan ja hyvinvointialueen kaksoismandaatteja arjen tasolla, ja lähestyin pro gradu -tutkielmassani teemaa poliitikkojen itsensä näkökulmasta. Millaisia vaikutuksia asema kahdella tasolla arkeen tuo? Yksilötason lisäksi halusin ymmärtää kaksoismandaattien systeemisempää merkitystä poliittisessa päätöksentekojärjestelmässä. Ja koska politiikassa kaikki kytkeytyy lopulta aina valtaan, sen käyttämiseen, rajoitteisiin tai sijoittumiseen, oli keskeinen tavoitteeni hahmottaa, millainen suhde kaksoismandaateilla ja poliittisella vallalla on toisiinsa. Kaksoismandaatit keskittävät kyllä valtaa suhteessa politiikan ulkopuolelle jääviin, mutta epäselvempää on se, mikä on kaksoismandaattien merkitys vallan ja sen sijoittumisen näkökulmasta poliittisessa päätöksenteossa.
Aineistoni koostui pirkanmaalaisten hyvinvointialueilla ja kunnissa samanaikaisesti vaikuttavien poliitikkojen haastatteluista. Niistä muodostui kuva moninaisista kaksoismandaattiin kytkeytyvistä arjen kokemuksista. Asema kunnan ja hyvinvointialueen välissä edellyttää tasapainoilua ja luovimista erilaisten odotusten ja lainalaisuuksien keskellä. Tilanne haastaa monesti myös konkreettisemmin, kun vuorokauden rajalliset tunnit, päällekkäiset kokoukset tai lainsäädännön esteellisyyssäännökset mutkistavat poliitikon arkea. Samanaikaisesti asema tarjoaa aitiopaikan kahden hallinnontason toimintaan ja tietoon sekä varmistaa poliittisen kokemuksen mukanaan tuomat hyödyt, kuten ymmärryksen demokratian rakenteista sekä monipuoliset verkostot ja sosiaaliset suhteet. Vastoin julkisen keskustelun tavanomaisinta narratiivia, poliitikot itse eivät pidä kahdella tasolla toimimista kunta- ja aluekontekstissa lähtökohtaisesti ongelmallisena, vaan suhtautuminen on varsin neutraalia.
Politiikassa valta perustuu yksilön poliittisiin voimavaroihin, kuten aika, tieto tai sosiaalinen asema, sekä kykyyn käyttää niitä. Kaksoismandaatin myötä poliitikolla on pääsy tietoon kahdella tasolla, kokemusta poliittisesta vaikuttamisesta sekä olemassa olevia verkostoja, jotka kaikki voivat vahvistaa yksilön poliittisia voimavaroja. Samalla ajan rajallisuus, valtapositioihin pääsystä kumpuavat esteellisyydet ja hallitusten vahva asema suhteessa valtuustoihin kaventavat kykyä hyödyntää kaikkia voimavaroja. Tulkitsenkin lopullisen vaikutusvallan riippuvan pitkälti siitä, kuinka taitavasti poliitikko osaa hyödyntää asemansa tarjoamia potentiaalisia voimavaroja ja toisaalta kompensoida voimavaroja heikentäviä tekijöitä. Kaksoismandaatti yksinään ei näyttäisi juurikaan määrittävän poliitikon valta-asemaa suhteessa toisiin poliitikkoihin.
Vaikka poliitikon kaksoismandaatti näyttäytyy tutkimukseni perusteella poliittisen vallan näkökulmasta melko neutraalina, on moni julkisuudessa puhuttaneista asioista kahdella tasolla vaikuttavien arkea. Tutkimuksen myötä kaksoismandaateista ja niiden vaikutuksista, muodostuu kuitenkin julkista keskustelua moninaisempi kuva. Toivoisinkin, että seuraavien vaalien yhteydessä aiheen pulpahtaessa keskusteluun, esiin nousee monipuolisempia näkökulmia ja keskustelun painopiste on yksilöiden sijaan enemmän järjestelmätasolla.
Iitu Nieminen
Blogikirjoitus pohjautuu pro gradu -tutkielmaan Kunnan ja hyvinvointialueen kaksoismandaatit: Valtaa ja vuorovaikutusta kahdella tasolla